En anna sen enää työntää puita täynnä olevia maitokärrejä pihamäkeä ylös, onneksi ei käynyt pahemmin. huh ! Olen kyl odottanu että jotain sattuu siinä hommassa kun poika on kuitenkin vähän liian pieni tommoseen touhuun vielä, tietenkään Maken mielestä ei.
Viime viikonlopun polemiikista on sitten edelleen tässä inhoittavaa selvittelyä, mitäs meni dokaamaan ilman erillistä ns lupaa ja sotkemaan lattiat keittiöstä, eteisestä ja takkahuoneesta. Ja sitten lähti ulos ottamaan ulkoilmaa ja jätti taas kaiken mun harteille.
Pikku hiljaa menee maku koko hommasta, kun se aina valittaa jokaisesta asiasta ja kun se sanoo niin se sanoo silleen niin inhottavasti. Mulla rupee oleen mitta aikas täynnä ja olen nyt sitten ruvennu aukomaan takaisin, vaikka pyhästi lupasin että en semmoseen enää ikinä ryhdy, mutta ei sitä ihan kaikkea kyllä kestä.
Joo, tää on tätä onnenaikaa juu, tosiaankin. Menee varmaan taas miljoona vuotta ennen kuin asiat ovat järjestyksessä. Viisi vuotta olen kuunnellu ja nielly mutta nyt taitaa tulla minun rajani vastaan.
Jussilla on alkava kaviokuume ja viettää karsinassa yöt ja päivät, aika kamalaa. Kaapo on yksin tarhassa, mutta hyvin on mennyt kun tottuivat järjestelyyn.
Sain hevosten hoitajan, Kaisan, 20 v jolla on 14 v:n heppa kokemusta. Lappeenrantalainen ja opiskelee Mustialassa agrologiksi. Sen pitäisi käydä maanantaisin ja torstaisin, tänään sen pitäisi siis tulla ns aikaisemmin kuin minun ekaa kertaa, saas nähdä että onko karsinat siivottu kun kotiin pääsen, olis se kyl ihana juttu.
Mulla on semmoinen tunne, että en oikein tiedä mitä tästä kaikesta oikein tulee. Liian kiire koko ajan.
Tuosta Christianin haaverista johtuen, joudun/saan tehdä pojan kanssa läksyt niin että kirjoitan kun hän sanelee mitä vastataan. Yksi homma lisää tähän kaaokseen.
Paula lähetti Boogiesta ja musta kuvan, aika kiva kuva:
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.